Ennen kuin päästään siihen, miten asiat tehdään hyvin, käydään läpi, miten ne tehdään huonosti. Liian nopeasti laaditusta viestintästrategiasta voi nimittäin olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Huonosti tehty viestintästrategia

Huonosti, hätäisesti ja intohimottomasti laaditun viestintästrategian tunnistaa tästä:

1. Puutteellinen kohdeyleisön tuntemus:

   Hätäisesti tehty strategia unohtaa kohdeyleisön tarpeet ja käyttäytymisen. Tämä johtaa epäkohdennettuihin viesteihin, jotka eivät pure eivätkä rakenna brändiä.

2. Heikosti asetetut tavoitteet:

   Huonosti tehdystä strategiasta puuttuvat selkeät, konkreettiset tavoitteet. Moni tavoittelee mielellään esimerkiksi nettisivuliikenteen kasvua, mutta strategiassa tavoitteen tulisi olla SMART: spesific (täsmällinen), measurable (mitattava), achievable (saavutettavissa), realistic (realistinen) ja time-bound (aikataulutettu).

3. Riittämätön resursointi:

   Kiireessä tehty viestintästrategia on usein myös epärealistinen: Tavoitteita on liikaa eikä strategia luo siten edellytyksiä onnistumiselle.

 

Hyvin tehty viestintästrategia vaatii aikaa ja ajatusta

Sanomattakin selvää, että hyvin tehty viestintästrategia on edellisen vastakohta.

1. Yhteisesti luodut, huolelliset viestinnän tavoitteet:

   Viestintästrategian pohjana on liiketoimintastrategia. Siten viestintästrategia kannattaa linjata yhdessä liiketoimintajohdon kanssa ja varmistaa, että viestinnän tuki asetetaan liiketoiminnan kannalta oikeisiin kohtiin. On parempi valita kaksi päätavoitetta vuodelle ja panostaa niihin riittävästi, kuinka yrittää liikaa kerralla.

2. Viestinnän kärjen selkeys ja toimivuus:

   Viestintä on sekä brändin rakentamista että tiedottamista. Strategiatyö on mahdollisuus pohtia, onko viestinnän kärki terävä, kohderyhmäviestit oikeat ja viestinnän painotukset selvät.

3. Visuaalinen selkeys:

   Viestintästrategian tulee olla niin selkeä ja visuaalisesti ilahduttava, että sitä katsoo mielellään. Kuka haluaa kaivaa työpöydälle 100-sivuisen, tuhruisella printterillä tulostetun ppt-aineiston, joka uuvuttaa jo läsnäolollaan?

 

Voiko viestintästrategian ulkoistaa?

Kyllä ja ei. Strategista osaamista voi ostaa ja avuksi työhön ottaa viestinnän ammattilaisen, joka voi esimerkiksi fasilitoinnin menetelmillä auttaa yritystä määrittämään tavoitteensa ja luomaan viestinnälle selkeän vuosikellon. Kaikkea ajattelua ei kuitenkaan voi ulkoistaa. Yrityksen tulee olla sitoutunut strategiatyöhön ja olla valmis investoimaan työhön yhteistä aikaa.

Yhteenvetona

Jos yritys haluaa päästä strategiatyössä nopeasti ja halvalla, on netti täynnä template-pohjia, joihin voi viestintästrategian täyttää. Auttaako strategiatyö silloin kriittisessä ajattelussa, yhteisissä valinnoissa ja pohdinnoissa? Todennäköisemmin ei.

Laadukkaasti tehty viestintästrategia vaatii aikaa, vaivaa ja rahaa, mutta säästää pitkällä jänteellä. Strategian ei tarvitse olla aukoton eikä se koskaan ole kristallipallo: Se on kuitenkin riittävän hyvä yhteinen näkemys siitä, miten liiketoiminnan ja myynnin tavoitteisiin päästään viestinnän keinoin. Selkeät seurannan prosessit varmistavat, että valintoja arvioidaan vuoden kuluessa ja tarvittaessa korjataan kurssia.

Kuten BBC:llä sanotaan: ”Jos tehdään, tehdään sitten hyvin”.

Lue myös: Viestintästrategia paperilta käytäntöön 

 

Takaisin blogiin