”Knocking on communications heaven´s door”. Tässä artikkelissa käyn läpi neljä viestinnän ostamisen valintatapaa. 

  1. Tuntihinta
  2. Projektihinta 
  3. Jatkuva palvelu
  4. Suositukset ja referenssit 

Lopussa vielä kaksi bonusta. 💰 Let´s go.

 

1. Tuntihinta

Tuntihinta saattaa tuntua viestinnän ostajalle helpolta vertailupohjalta, mutta sisältää paljon epämääräisyyttä. Jos toinen pyytää viestintätyöstä 60 €/h ja toinen 120 €/h, on suuri houkutus valita edullisempi. Tuntihinta ei kuitenkaan kerro, kuinka kalliiksi toimeksianto lopulta tulee. 

Jos 120 €/h pyytävä tekee toimeksiannon kahteen tuntiin ja edullisempi neljään, on loppuhinta sama. Tuntihinta ei edelleenkään kerro kompetenssista, työn laadusta, tekijän tehokkuudesta tai tarjoutuvasta lisäarvosta – kuten viestinnän suunnittelijan kyvystä sparrata yritysviestinnän isoa kuvaa tai säästää asiakkaan aikaa.

Tuntihinta onkin toimivin valintaperuste rutiininomaisissa viestinnän töissä kuten kielenhuollossa ja oikoluvussa.  

 

2. Projektihinta 

Projektihinta annetaan usein hintahaarukkana. Hintahaarukka on sekä viestinnän tekijälle että ostajalle perusteltu: ostaja pystyy budjetoimaan lopullisen toimeksiannon kulut ja tekijä antamaan riittävän tarkan tarjouksen – tietämättä täsmällisesti, millainen projektista tulee (merkittävä osa työstä on lähtökuopissaan väistämättä hämärän peitossa, kun kyse on uudesta asiakkuussuhteesta). 

Projektihinnan vertailussa on hyvä kiinnittää huomiota tarjouksen täsmällisyyteen: se jo kertoo viestinnän suunnittelijan prosesseista ja laadusta. Kovin ympäripyöreisiin tarjouksiin on syytä suhtautua varauksella: Jos suunnittelija ei anna erittelyä työn sisällöstä tai prosesseista, voi myöhemmin tulla epäselvyyksiä työn rajauksesta kuten korjauskierrosten määrästä. 

 

3. Jatkuva palvelu

Jatkuvana palveluna ostetussa viestinnässä on merkittäviä etuja yrityksille, joilla on säännöllisiä viestintätarpeita. Jatkuva palvelu tarjoaa ensinnäkin selkeyttä talouden suunnitteluun: kiinteä kuukausihinta tekee budjetoinnista ennakoitavaa ja kun yksittäisistä projektihinnoista ei tarvitse neuvotella, säästyy aikaa molemmin puolin. Jatkuva palvelu takaa niin ikään, että viestintäkumppani on käytettävissä ja tuntee yrityksen tarpeet ja tavoitteet syvällisesti. Tällöin viestintätoimenpiteet hoituvat tehokkaasti ja johdonmukaisesti.

Palvelulaajuus kannattaa kuitenkin valita yrityksen kuukausittaisesta viestintämäärästä käsin ja tarkistaa sopimuksen irtisanomisoikeudet muuttuvien tilanteiden varalle.


4. Suositukset ja referenssit 

Suositukset muilta yrityksiltä voi olla oiva keino löytää itselle sopiva viestintäkumppani hintapohjaisen vertailun sijaan – tai sen lisäksi. Jos jonkin yrityksen viestintätyyli miellyttää, voi haastatella yrityksen viestintäpäällikköä siitä, mitä viestintäkumppania talo käyttää ja mikä on ollut heidän asiakaskokemuksensa. Usein parhaat arviot saavat talot, joilla viestinnän ja asiakaspalvelun laatu (mm. ripeys, budjettien pitävyys) kohtaavat.  Viestintätalolta voi myös pyytää referenssejä vastaavista aiemmista töistä. Niihin perehtymällä saa otetta talon tyylistä ja tasosta.  

 

▪️▪️▪️▪️▪️▪️

Bonus 1: Intuitio 

Harvempi valitsee viestintäkumppanin intuition pohjalta, mutta siinä ei ole mitään väärää: Intuitio on usein ylenkatsottua, mutta pohjimmiltaan tehokasta: ”Tämä nyt vaan tuntuu hyvältä”. Jos oma tavoite on selkeä ja googlaamalla päätyy omalta tuntuvan viestintätoimiston sivulle, on aikaa ja päänvaivaa säästävää edetä suoraviivaisesti. Riskit ovat pienet, jos aloittaa yhdestä toimeksiannosta: Jos intuitio ei vahvistu prosessissa, aina voi jatkaa etsimistä. 

 

▪️▪️▪️▪️▪️▪️

Bonus 2: Älä tee näin

Aika ajoin törmää viestinnän tilaajaan, joka hakee viestintäkumppania näytetyön pohjalta. Ajatuksena siis on, että joukko viestintätoimistoja tai viestinnän suunnittelijoita tekee ilmaisen näytetyön ja tilaaja valitsee kumppaninsa töiden perusteella.  

BBC vastaa näihin tilauksiin kategorisesti kohteliaan kieltävästi. Kyse on ammattiosaamisen arvostuksesta: Viestinnän suunnittelu on asiantuntijatyötä, jossa suunnittelija investoi aikaa, aivokapasiteettia ja ongelmanratkaisutaitoja tuottaakseen tarpeeseen vastaavan viestintäsisällön. Harva pyytää sisustussuunnitelijalta ilmaista layout-suunnitelmaa toimistotiloistaan, vaan käy läpi tekijän referenssejä; sama taktiikka toimii viestintään. Kullakin tekijällä on oma kädenjälkensä.

 

▪️▪️▪️▪️▪️▪️

Toivottavasti näillä ohjeilla viestinnän tilaaminen olisi inasen helpompaa. BBC:n jatkuvista viestintäpalveluista voi lukea lisää alle linkatuista artikkeleista. 

Big hugs, Riina <3

🤓 Viestinnän pääarkkitehti tuo muskeleita viestintään 

🤓 Apua viestintään Viestintäassari-palvelusta

Takaisin blogiin