Kuten kaikissa hankinnoissa, ostajan kannattaa tuntea viestinnän torialue edes pintapuolisesti ymmärtääkseen vaihtoehtonsa. Samalla tulee huomata, ettei toimistotyyppi tai titteli tee autuaaksi: jokaisella tekijällä, oli hän viestintätoimistossa, mainostoimistossa tai freelancerina, on omat henkilökohtaiset taitonsa ja valmiutensa. Huolellinen heijastelu oman tarpeen ja tekijän valmiuksien välillä kannattaa. Näiltä myyntipöydiltä voi joka tapauksessa aloittaa.
Viestintätoimisto
Plussaa: syvää ammattiosaamista viestinnän laajaan kenttään
Viestintätoimisto on nimensä mukaisesti erikoistunut viestinnän suunnitteluun. Toimistossa on todennäköisesti kokemusta ja syvää ammattiosaamista viestinnän kenttään laajasti: sisäiseen ja ulkoiseen viestintään, viestinnän strategiseen suunnitteluun, kriisiviestintään, mediasuhteisiin ja niin edelleen. Kullakin toimistolla on omanlaisensa profiili, joten verkkosivuja kannattaa siltä osin tutkia riittävästi.
Mainostoimisto
Plussaa: samalta luukulta leveästi
Mainostoimistot – ainakin vähänkin isommat – tarjoavat graafisen suunnittelun ja digimarkkinoinnin ohella viestinnän suunnittelua: onhan markkinointiviestintä parhaimmillaan älykästä kuvan ja tekstin vuoropuhelua. Mainostoimistoissa sisällön suunnittelusta vastaavat copywriterit. Yleensä copywriter vastaa sekä luovasta että toimituksellisesta sisällöntuotannosta, mutta isommissa toimistoissa luova ja toimituksellinen työ on saatettu eriyttää copywriterin ja tiedottajan välillä. Copywriterin työparina toimii AD (art director) eli graafinen suunnittelija, joten jos tarve ulottuu myös visuaaliseen suunnitteluun, on mainostoimistossa osaaja myös siihen.
Digitoimisto
Plussaa: tuntemusta ja näkemystä digikanavien käytänteisiin
Digitoimistot keskittyvät tyypillisesti verkossa tehtävään markkinointiviestintään kuten verkkosivuihin, some-mainontaan tai Google-mainontaan. Raja mainostoimiston ja digitoimiston välillä voi olla häilyvä: moni digitoimisto on saattanut toimia mainostoimisto-nimikkeellä, ennen kuin liiketoiminta on alkanut kallistua digimarkkinointiin – ja toisaalta moni mainostoimisto tarjoaa vastaavia palveluita kuin digitoimistot. Jos viestinnän tarve kohdistuu nimenomaan digikanaviin, voi digitoimisto olla hyvä tiski kysyä myös sisällöntuotantoa.
Freelancer
Plussaa: notkeasti suoraan tuottajalta
Moni viestinnän ammattilainen työskentelee freelancerinä eli vapaana tekijänä, tehden yhteistyötä esimerkiksi mainos- ja viestintätoimistojen kanssa tai työskennellen tilaustyönä suoraan omille asiakkailleen. Työtitteli on tällöin esimerkiksi ”freelance sisällöntuottaja, ”freelance toimittaja”, ”freelance tiedottaja” tai ”freelance copywriter”. Kaikilla ei välttämättä ole omaa nettisivua, joten tekijöitä voi löytää myös LinkedInin puolelta.
Ai niin ja onhan meillä sitten vielä…
Maailma ei tällä erittelyllä ole valmis: onhan meillä myös sometoimistoja, strategisia suunnittelutoimistoja, sisältötoimistoja, luovia toimistoja – lista jatkuu ja kasvaa ajan hengen ja kanavien mukaan. Sisällöntuottaja ei terminä ole sekään aivan yksiselitteinen. Omaa YouTube-kanavaansa pyörittävä vloggari on sisällöntuottaja siinä missä toimittaja tai freelance-copy.
Hyvää kannattaa hakea
Hyvää sisällöntuottajaa kannattaa kuitenkin jaksaa hakea. Parhaimmillaan viestintäkumppanuus muodostuu liiketoiminnan moottoriksi, jossa fiksu viestintä auttaa yritystäsi voittamaan yleisönsä puolelleen. Viestinnän ostajana sinun tulee määrittää oman tarpeesi ydin (apuna voi käyttää briiffipohjaa) sekä se, millä kriteereillä olet tekijää hakemassa. Seuraavassa jutussa kerron lähemmin, miten viestintää voi ostaa – eli kuinka kilpailuttaa ja valita itselle oikea sisällön suunnittelija.
Hyviä ostoksia!
Big hugs <3 Riina
