Lähdetään liikkeelle siitä, missä tekoäly on viestinnän näkökulmasta jo hyvä ja missä ei. Käytän esimerkkinä laajasti käytettävää Chat GPT:tä, vaikka muitakin ohjelmistoja on.

Tämän ChatGPT osaa

• Käsittelee valtavia määriä dataa, soveltaa tietoa ja oppii nopeammin kuin ihminen ikinä.
• Kirjoittaa paljon tekstiä lyhyessä ajassa.
• Sopii hyvin tekstin tiivistämiseen ja stilisointiin.
• Kirjoittaa tarkkojenkin käskyjen (promptien) mukaisesti: Anna tekstipituus, tekstityyli, otsikko ja toiveet muotoiluista; saatat saada ihan kelpokamaa.
• Tekoälyn tuottamaa sisältöä eivät väritä henkilökohtaiset mielipiteet, vaan sisältö on lähtökohtaisesti objektiivisia.

Tässä ChatGPT ontuu  

• Tekoäly tuottaa sisältöä nopeasti ja tehokkaasti, mutta teksti saattaa olla pinnallista, virheellistä tai jopa loukkaavaa.
• Geneerinen sisältö voi heikentää brändimielikuvaa ja heikentää yleisön sitoutumista.
• Tekoäly ei ymmärrä syvällisesti kulttuurisia konteksteja, alueellisia ilmiöitä tai hienosyisiä asiakastarpeita.
• Tekoäly ei haastattele tai tuota asiakastarinoita.
• Tekoäly ei ymmärrä slangia tai murteita.
• Tekoälyllä ei ole asioista käytännön kokemusta, mitä tarvitaan esim. ohjeiden kirjoittamiseen.
• Tekoälyllä ei ole tunteita, eikä se siten kirjoita tunteisiin tai mielipiteisiin perustuvia tekstejä uskottavasti.
• Tekoäly ei ajattele puolestasi.

Määrä ei korvaa laatua sisällöntuotannossa

Ymmärrettävästi yritys, joka tekee paljon markkinointia ja viestintää, on innoissaan ChatGPT:n mahdollisuuksista. Se säästää aikaa ja rahaa, kun tarvitaan ideoita blogiin, sisältöjä someen tai tiivistelmiä presentaatioihin. Kaikki tämä on pois ihmistyöstä ja siten markkinointikuluista. On silti tärkeää muistaa, että sisällön laatu ratkaisee. Huonolaatuinen sisältö voi vahingoittaa brändiä ja vähentää lukijoiden ja asiakkaiden kiinnostusta. Siten myös ChatGPT:n tuottamien tekstien huolellinen läpikäynti, tarkistus ja tarvittaessa viilaus omalle brändille sopivaksi kannattaa tehdä hyvin.

Kirjoittaminen jalostaa ajattelua

Ennen kuin villiintyy täysin ilmaisen sisällön äärellä, on hyvä muistaa kirjoittamisen syvempi merkitys: kirjoittaminen jalostaa ajattelua, kehittää ilmaisutaitoa ja tuottaa ideoita. Sisällöntuotanto kannattaa nähdä siis pääomana, joka ei ole vain sanojen tuottamista – vaan pyrkimystä ajattelun jalostamiseen. Kirjoittaminen on ajattelua – ja ajattelu kehittymistä.  Siten myös sisällöntuottaja voi edistää yrityksen sisäistä ymmärrystä itsestään – ja asiakkaistaan.

Tehdään yhdessä töitä selkeiden sisältöjen, tarttuvien tarinoiden ja asiakasymmärryksen jalostamisen puolesta! Jos voin auttaa, soita. Täällä vastaa ihminen.

📞  Riina (050 345 3450)

 

Takaisin blogiin