1. Turhat konditionaalit
Halusin, voisin, tahtoisin… Ihan ystävällisiä sanamuotoja, mutta silloin, kun tavoitteena on viestiä jämäkästi, ammattimaisesti ja vakuuttavasti, voit huoleti sanoa ”haluan”, ”voin” ja ”tahdon”. Annat itsevarman vaikutelman, etenkin esimerkiksi työnhaussa tai sopimusneuvotteluissa.
2. Turhat täytesanat
”Voisi siis ajatella niin, että elokuvan pääviesti on…”. Kun aletaan kunnolla raivaamaan, jokaisen sanan kohdalla on hyvä pysähtyä arvioimaan, onko se tarpeellinen vai turha. Esimerkkilauseesta voidaan ensin raivata niin: ”Voisi siis ajatella, että elokuvan pääviesti on…”. Lisäksi voidaan siivota konditionaali: ”Voi siis ajatella, että elokuvan pääviesti on…”. Ehkä siivotaan vielä lisää ja puetaan sama muotoon: ”Elokuvan pääviestin voi nähdä olevan…”
3. Myös / -kin
Hyvin yleinen virhe niin puhutussa kuin kirjallisessa viestinnässä on käyttää päällekkäin ilmaisuja myös ja -kin. Älä siis kirjoita: ”Mukaan lähtee myöskin tärkeimmät kumppanimme” vaan joko ”Mukaan lähtee myös tärkeimmät kumppanimme” tai ”Mukaan lähtee tärkeimmät kumppanimmekin.”
4. Kapulakielisyydet
Kapulakieli on byrokraattista, vaikeaselkoista ja passiivimuotoista. Siivoa siis ilmaisut, kuten taholta ja toimesta (”Päätökset tehdään johtoryhmän toimesta”) ja verbien muuttamiset substantiiveiksi (“Päätöksen tekeminen tapahtuu ensi viikolla”). Kerro sen sijaan aktiivimuotoisesti ja selkeästi, kuka tekee mitä: Johtoryhmä tekee päätökset. Päätökset tehdään ensi viikolla.
5. Teeskentely
Viestintä on sitä parempaa, mitä aidompaa se on. Teennäisen haistaa kauas; autenttisuus tulee heti iholle. Älä pelkää tekeväsi virheitä viestinnässä: kielioppi on korjattavissa helposti. Rohkeus viestiä omalla äänellä on usein vaikeampaa, mutta sitä voi harjoitella. Aloita vaikka Linkkarista. Kirjoita spontaanisti, kun tulee fiilis jakaa ajatuksia.
Takaisin blogiin
